Punainen Tupa: Tuleeko teillekin lampaita?

Laitanpa tähän ylös mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, jos ottaa lampaita itselleen. Noin niin kuin omiin kokemuksiin perustuen. Paljon oli itsellä silloin alussa kysymysmerkkejä pään päällä ja pikkuhiljaa vastauksia niihin sitten tuli haalittua.

Ennen lampaiden ostamista

Ihan ensin pitää rekisteröityä Eviraan lampaiden pitäjäksi. Tämä pitää tehdä siis ihan kaikille lampaille, lemmikki- ja kesälampaista lähtien. Sieltä saa sitten pitopaikkatunnuksen ja käyttäjätunnukset lammasrekisteriin. Rekisterissä siirretään ostettavat lampaat itselle pitopaikkatunnuksen alle.

Eviran ohjeita

Rekisteröityminen tapahtuu maaseutusihteerin kautta lähettämällä tämä lomake täytettynä. Sitten pitää laittaa vielä toinenkin lomake, että saa ne käyttäjäoikeudet rekisteriin. Täältä löytyy Eviran kokoama lomake-sivusto. Käyttäjäoikeus-lomake löytyy otsikon "Käyttäjäoikeuksien tilauslomakkeet" alta. Ja jos ihmettelee, että kukas meidän alueen maaseutusihteeri oikein on, niin googeli auttaa aina. Kannattaa aina soittaa, että saa ihan viimeisimmät ohjeet kuinka toimia.

Kannattaa tutustua myös eläinsuojelulakiin lampaiden osalta. Sieltä selviää mm. lampaiden vaatimia tilojen kokoja pitopaikoissa, myös laitumella täytyy olla jonkinlainen suojakatos tuulta ja sadetta vastaa. Me tehtiin laudoista ja pressuista sellainen. Tosin eipä ne siellä viihdy... Myöskin lampaita täytyy aina olla useampi. Ne ovat laumaeläimiä, joten vähintään 3 lammasta sitten kerralla, jos meinaa niitä ottaa.

Kannattaa myös lueskella tietoa Suomen Lammasyhdistyksen sivuilta.

Laitumista

No sitten niitä lampaiden pitopaikkoja rakentamaan vaan! Laitumista voisi oman tähän astisen kokemuksen varjolla sanoa, että niitä tarvitaan aina lisää... Itsellä ekat kysymykset pyörivät sen ympärillä, että kuinka iso laidun ja monelleko lampaalle. Tähän on vaikea itse asiassa löytää hyvää vastausta. Lampaan kasvattajan käsikirjassa sanotaan, että 1 ha laidun riittää 5 uuhelle karitsoineen. Kuitenkin se, minkälainen laidun on, vaikuttaa hurjasti tähän. Me aidattiin reilun hehtaarin laidun viime syksynä ja siellä oli loppu syksyn 15 kpl nuoria uuhia. Hyvin riitti ruoka niin kauan, kun kasvukautta oli. Sen jälkeen laitettiin lisäruokaa laitumelle. Nyt meinataan aidata kolme laidunta lisää, joissa kaikissa taitaa olla metsää mukana pellon lisäksi. Metsälaitumilla on aina vähän vähemmän syötävää. Eli pitää tarkkailla, jos näyttää siltä, että ruoka loppuu, niin lisäruokaa vaan laitumelle.

Aidan tolpat ja verkot päädyimme tilaamaan tuolta naapurivaltiosta, eli Virosta. Tuli vaan niin paljon halvemmaksi pihaan toimitettuna. Tosin kannattaa aina tarkistaa juurikin tuo rahtimaksu, sillä ei sieltäkään joka paikasta saa halvemmalla, jos rahtimaksu on kova.

Niin sitäkin pohdiskelin, että sähköaita vai verkkoaita. Tästä tuntui olevan taas montaa mieltymystä lampureiden joukossa. Osa vannoi sähköaidan nimeen ja osa taas verkkoaidan. No, me nyt päädyttiin siihen verkkoaitaan ja se on toiminut meillä ihan hyvin. Ei haluttu sähköaitoja jo ihan koirien takia. Pässeille tosin aiotaan verkkoaidan lisäksi laittaa ainakin yksi lanka kiertämään laidunta. Verkkoaidan tolpat kun semmoisen 100 kg jässikän alla antavat helposti periksi.

Ja se aitaaminen on sitten ihan lihastyötä. Rautakangella reikä maahan, tolppa siihen ja paukutetaan lekalla sitten tiukasti kiinni. Tolpat me laitettiin n. 3 m välein. Verkon saa nopeasti kiinni, jos on naulapyssy ja kompressori käytössä. Sinkilöitä vaan naulapyssyyn ja naps-naps. Verkko täytyy vetää mahdollisimman kireäksi, koska se löystyy ajan myötä.

Laitumella lampaille pitää sitten olla tarjolla raikasta vettä koko ajan ja suolakivi, sekä mielellään kivennäistä. Sitä saa nuolukiven ja jauheen muodossa. Itse olen ostanut näitä AgriMarketista ja K-Maataloudesta.

Sitten itse lampaat

No sitten ne lampaat. Niissäkin kannattaa tutustua eri rotuihin ensin. Jos ottaa kesälampaita, niin silloin vähemmän merkitystä tuotantoeläin-ominaisuuksilla ja isompi merkitys sillä, mikä omaa silmää miellyttää. Tuotantoeläinpuolessa täytyy ensin miettiä mitä aikoo tuottaa: lihaa vai villoja ja taljoja. Sen jälkeen alkaa valitsemaan joko liharoduista tai sitten villaroduista. Me päädyttiin ns. keskimalliin, eli Suomen lampaista tulee ihan kohtuu hyvin sitä lihaa, mutta myös villa on laadukasta. Risteytyksetkin voivat olla vaihtoehto.

Me hommattiin lampaat kyselemällä meidän alueen ProAgrian lammasneuvojalta yhteystietoja tiloille, joissa hän tietää lampaita olevan myynnissä sillä hetkellä. Toinen hyvä kanava, jota seuraavan porukan ostamiseen käytin, on Fb-ryhmä "Lampaat Myydään/Ostetaan".

Tietty jos ottaa kesälampaita, niin niitä voi kysellä lampureilta suoraan, eikä tarvitse sitten omaksi ostaa. Silloin itseasiassa ei tarvitse tuota alun Evira-hässäkkääkään tehdä, sillä lampuri merkitsee vaan tulevan laitumen omaan järjestelmäänsä pitopaikaksi.