Tilanne päivitystä

Asunto edelleen myymättä, joten odottelu jatkuu! Plussana se, että meillä on sunnuntaisin aina tosi siistiä. No, odotellaan ja nyt on kiire nauttia tämän asunnon hyvistä puolista. Niitä on paljon ja siksihän tämän aikoinaan ostinkin. No, "aikoinaan" on siis 3 vuotta sitten. Ja silloin kuvittelin tässä asuvani vaikka kuinka kauan. Hassua, miten sitä suunta ja ajatukset muuttuu aivan täysin. Yksi hyvistä puolista on toki sijainti kaupunkiin nähden - lähellä ollaan. Kohta ei enää olla, joten siitä nyt kaikki ilo irti.

Koulutehtävänä olen tehnyt tulevaisuuden kannalta mielenkiintoista aihetta, eli palvelujen hinnoittelua. Kerrankin oikein mielelläni luen teoriaakin aiheesta. Tärkeä asia tulevaisuuden rahavirtojen kannalta. Jollain kun sitä pitää elääkin. Se perusmaatalous nykyään vaatisi ihan hirvittävän isot maat ja mannut, että leiville löisi. Tai no, riippuu tietysti siitä mitä siellä tilalla tekee. Lampaita ajatellen sellainen lukema pyörii vähän joka paikassa, että 150 uuhta elättäisi yhden ihmisen. Meitä on kaksi. Minulla onkin myös muita suunnitelmia ihan tuon lampaiden kasvatuksen lisäksi. Mutta niistä sitten myöhemmin lisää.

Olen edelleen seurannut maatilojen myynti-ilmoituksia täältä päin. Sinne on tullut nyt lisää niitä tarjolle, selvästi kevättä kohden vilkastuu. Mutta edelleen valtaosa on parin hehtaarin tontilla varustettuna. Yksi jopa alle hehtaarin... Miten sitä edes maatilana voi mainostaa? Pari miljoonan euron tilaakin on ilmaantunut tarjolle. Pirskatti, kun ei lotossa taaskaan tärpännyt.

Töistäkin kuului uutisia pitkästä aikaa. Siellä oli tullut vähän muutoksia organisaatioon. Hassu juttu, että nuo uutiset vaikuttivat minuun niin paljon. Suunnitelmani ovat ihan muualla, mutta silti harmitti yli kaiken nuo muutokset. Sinänsä itseni kohdalla jopa ehkä ihan hyvät muutokset, mutta kun ajattelen ja haluan parasta niille ketä sinne jää. En olisi millään toivonut moisia muutoksia. Joskin sitähän ei koskaan tiedä, vaikka sekin olisi lopulta ihan hyvä muutos ja minä vain koen kamalaa muutosvastarintaa... Joka tapauksessa huomasin, että edelleen kyllä tunnen jotain intohimoa nykyistä työtäni kohtaan. Tai ehkä vain pidän työkavereistani niin paljon. Pitää miettiä kumpi tuon vaikutuksen sai aikaan. Työkavereistani siis joka tapauksessa todella pidän, mutta onko siinä mausteena myös intohimo varsinaista työtä kohtaan. No, nyt menee jo pahasti tsykolokian puolelle!

Tässä on ollut aikaa kokkaillakin ja tietysti nyt olen innostunut kokeilemaan kaikkea lampaasta. Ihan perus karitsanleikkeet on herkkua pannulla paistettuna. Sen lisäksi tein lasagnea ja feta-lammaspullia jauhelihasta. Oikein hyviä tuli! Nyt olen bongannut erinomaisen hyviltä vaikuttavia lammaspiirakan reseptejä. Herkulliset testailut siis jatkukoon.