torstai 3. heinäkuuta 2014

Punaisella Tuvalla ollaan!

Muutettu ollaan ja asuttukin jo kolmisen viikkoa. Ensi alkuun ei vain tuo netti oikein pelittänyt, niin ei päässyt blogia päivittämään. Maaseudulta kun on kerätty puhelinlinjat pois jo aikapäiviä sitten. Mutta nyt langaton netti käy ja kukkuu! Täytyy myöntää, että pari viikkoa ilman kunnollista nettiyhteyttä alkoi jo ottamaan pattiin... Puhelimen varassa vaan surffattiin se pakollinen, mitä tarvittiin.

Täällä on I-H-A-N-A-A! Rauha. Vapaus. Tilaa. Hiljaisuus. Täydellistä! Täältä ei halua pois. Pakko vaan käydä kaupassa välillä.

Muutto sujui ihan hyvin loppujen lopuksi, vaikka pakkausten kanssa tuli vähän kiire ja itse muuttopäivä oli aika kaoottinen. Punainen tupa oli täynnä laatikoita ja jätesäkkejä muuttokuorman jäljiltä. Miten ihmeessä se kaikki tavara olikaan mahtunut rivarikolmioon?! Nyt melkein kaikki on purettu ja paikoillaan. Joitain pakollisia hankintoja myös tehty kaappien ja lipastojen muodossa. Kotiuduttu ollaan, täydellisesti.

Nämä alkuviikot ollaan keskitytty tavaroiden purkamiseen, hankintojen tekemiseen ja pihan aitaamiseen. Piha aidataan koirien vuoksi. Seuraavaksi pitääkin sitten edistää sitä lammasprojektia. Talveksi saadaan niille ihan hyvä paikka olemassa olevaan isoon latoon, kunhan vähän sitä kunnostetaan. Pellot on nyt vuokrattuna ulos, joten pitää neuvotella vielä vuokralaisen kanssa mihin kohtaan ja missä vaiheessa aitauksen pystytetään. Myös lammasneuvoja pitää tilata käymään, että saadaan kunnon alku lampaiden pidolle.

Jokainen päivä täällä on täydellinen, satoi tai paistoi. Kyllä ihmisen on hyvä olla maalla!

3 kommenttia:

  1. Hei, ja onneksi olkoon!!!

    Olen se yksi kommentoija tuolta aikaisemmasta postauksestasi. Meilläkin projekti etenee vähitellen, tietoa on kerätty ahkerasti ja parin viikon päästä mennän katsomaan ensimmäisiä maatiloja... vähän vielä sellaisella toivotaan, toivotaan -asenteella, mutta kuitenkin. Kun pitää tämä oma talo saada ensin kaupaksi, ja kuka tietää montako vuotta siihen menee.

    Oikeassa olet, maalla on ihanaa! Itse ollaan asuttu maaseudun syvyyksissä jo vuosia, mutta sitä omaa tilaa ja maata vain ei ole. Näinä vuosina se tunne, että pitäisi päästä "oikeasti maalle" eläinten pariin ja pois tästä pieneltä tontilta, on vain vahvistunut. Harmi ettei silloin kaupunkilaisena ymmärtänyt, että tilaa tarvitaan paljon enemmän! Pelkän parvekkeen jälkeen kun jo puutarha marjapensaineen tuntui niin luksukselta.

    Joko saat lampaat kesäksi omaan kotiin?

    VastaaPoista
  2. Kiitos :) Tsemppiä teille maatilan etsintään! Toivottavasti tärppää pian. Asuntomarkkinat on kieltämättä tällä hetkellä vähän haasteelliset, ainakin täällä meilläpäin. Mutta hyvällä onnella asiat voi edetä oikeinkin nopeasti.

    Juu, mitä enemmän tilaa, sitä enemmän mahdollisuuksia! Jospa sellainen kunnon kokoinen (ja sopivan hintainen) maatila osuisi teidän kohdalle, toivotaan ja peukut pystyssä! Mitäpäs eläimiä teidän tulevalle ranchille on suunnitteilla?

    Kyllä lampaat olisi tarkoitus saada tälle kesälle. Tämän kuun lopulla tai sitten elokuun puolella. Mutta pakkohan ne on jo saada! Kanojakin haluaisin, jospa nekin ehtisi vielä hommaamaan. Ihan omiksi tarpeiksi vain.

    VastaaPoista
  3. Pitänee keksiä joku salanimi, niin tiedät sitten kuka sinulle kommentoi. No, ensi kerralla sitten.

    Lampaista se meidänkin ajatuksemme lähti, ja lampaita googlettelemalla sinunkin blogiisi päädyin. Viiriäiset kiinnostavat myös, niiden munat ovat todella hyviä. Lampaanliha se varmaan meidän tuotantosuuntamme olisi, kun isännältä löytyy ammattitaitoa ja etenkin kiinnostusta tuolta veitsenheilutuksen ja lihamyllyn pyörityksen saralta.

    Lisäksi meillä on heppoja, ne ovat enempi niitä rahanmenokoneita ;)

    VastaaPoista