Toki tässä kouluja on käyty ja lopputyötä tehty, paimennus-opissa oltu ja olen ollut taas karitsointiapunakin. Eli tylsää ei elämä ole ollut missään nimessä. Pääsin keritsemään lampaita ja totesin, että ei ole meikäläisen hommaa se. Meille tulee kyllä joku muu keritsemään lampaat... Ei enää keski-ikäisen selkä kestä moista kumartelua. Pysyisikin tää kroppa nuoruuden kunnossa ja elastisena...
No mutta siihen eiliseen ilouutiseen. Käytiin punaisella tuvallamme tekemässä polttopuita talven varalle. Kunno pino saatiinkin aikaan, kun oli kunnon välineet käytössä. Semmoinen traktorin perässä käytettävä halkomakone. Ei mennyt kuin pari tuntia ja halkopino oli huisin iso ja kaikki rangat loppu.
Siinäpä sitten juteltiin paikan vielä-omistajan kanssa ja hän muuttaa sieltä pois ensi kuun puolella ja me saamme jo muuttaa sinne, vaikkei olisikaan oma kämppä mennyt kaupaksi. Aivan supermahtavaa! Päästään paratiisiin jo etuajassa! (Paitsi tietty jos kämppä meneekin kaupaksi ennen sitä, niin sitten ihan oikeassa ajassa). Nyt alankin niitä lampaita sitten katselemaan...
Puita tehtiin aika pino, on talvella mitä poltella.
Hei! Uskaltaudun kommentoimaan ja toivottamaan sinulle oikein paljon onnea ja tsemppiä valitsemallasi uudella uralla! Itselläni nimittäin kajastelevat mielessä samanlaiset suunnitelmat, tosin aika paljon perässä täällä tullaan - vielä ei olla päästy sanoista tekoihin. Seurailen siis matkaasi erityisellä mielenkiinnolla!
VastaaPoistaMukavaa, että on muitakin muutoksen teillä! Kiitokset tsempistä ja samoin itsellesi tsemppiä tulevaan! Laitahan sinäkin blogi pystyyn, kun pääset siihen vaiheeseen.
VastaaPoistaSen tässä on matkalla oppinut hätäisenä ihmisenä, että maltti on kuitenkin valttia tässäkin touhussa - välillä ihan pakosta ja välillä järjellä ajatellen. Toivottavasti vuoden päästä on kuitenkin uudet kuviot jo täysin pystyssä ja toiminnassa :)