Ilahduttavia uutisia eiliseltä, joten blogiinkin jotain pakko päivittää! Elämä on tuntunut pysähtyneeltä muutoksen suhteen, sillä olen vain odottanut koska asunto saadaan myytyä. Kyllä on hiljaista asuntomarkkinoilla, aivan käsittämätöntä! No, ehkä siihenkin tulee vauhtia, sillä määritin uuden hinnan ja sunnuntaina näyttö. Toivotaan, toivotaan.
Toki tässä kouluja on käyty ja lopputyötä tehty, paimennus-opissa oltu ja olen ollut taas karitsointiapunakin. Eli tylsää ei elämä ole ollut missään nimessä. Pääsin keritsemään lampaita ja totesin, että ei ole meikäläisen hommaa se. Meille tulee kyllä joku muu keritsemään lampaat... Ei enää keski-ikäisen selkä kestä moista kumartelua. Pysyisikin tää kroppa nuoruuden kunnossa ja elastisena...
Villat läks ja lambit tyytyväisen oloisena kihnuttelivat itseään. Selvästi olo keventyi!
No mutta siihen eiliseen ilouutiseen. Käytiin punaisella tuvallamme tekemässä polttopuita talven varalle. Kunno pino saatiinkin aikaan, kun oli kunnon välineet käytössä. Semmoinen traktorin perässä käytettävä halkomakone. Ei mennyt kuin pari tuntia ja halkopino oli huisin iso ja kaikki rangat loppu.
Siinäpä sitten juteltiin paikan vielä-omistajan kanssa ja hän muuttaa sieltä pois ensi kuun puolella ja me saamme jo muuttaa sinne, vaikkei olisikaan oma kämppä mennyt kaupaksi. Aivan supermahtavaa! Päästään paratiisiin jo etuajassa! (Paitsi tietty jos kämppä meneekin kaupaksi ennen sitä, niin sitten ihan oikeassa ajassa). Nyt alankin niitä lampaita sitten katselemaan...
Puita tehtiin aika pino, on talvella mitä poltella.
