tiistai 14. lokakuuta 2014

Voihan viherpeukalo!

Ne pellot, ne pellot... Niistä saa ruokaa lampaille ja niitä pitäisi osata hoitaa. Miten hitto en tätä nyt tajunnut jo kauan sitten etukäteen. Etukäteen opettelin lampaista kaikkea, mutta jätin ihan paitsioon peltojen viljelyn ja hoidon. Nyt meillä on peltoja ja tässä kiireen kaupalla haalin tietoa mitä niille nyt pitää oikein tehdä.

Onneksi yksi kyläläinen kävi valistamassa meitä, että niistä täytyy tehdä maaperätutkimus jo pelkästään EU-tukien vuoksi. Ja kyllähän se noin niinkuin muutenkin on ihan oleellista tietoa. Saa faktaa siihen, miten pitää lannoittaa ja mitkä kasvit oletettavasti menestyvät milläkin lohkolla. Nyt ne on siis kaikki heinällä. Tuo maaperätutkimus täytyy tehdä 3-5 vuoden välein ja edellisestä tutkimuksesta on nyt se 5 vuotta. Kävinkin peltolohkoilla jo kuokkimassa ja näytteet on nyt purkeissa odottamassa lähetystä eteenpäin.

Aion muutamalle lohkolle laittaa Naturcomin lammas-nurmiseosta kasvamaan. Se on aika monipuolisen oloinen ja sisältää sitä valkuaisrehua myöskin. Ei tarvitse noita kalliita rypsirouhesäkkejä ostaa. Kyllähän ne nyt vielä menee, kun on vain 15 uuhta, mutta määrän lisääntyessä käy liikaa pussin päälle. Varsinkin, kun kerran mahdollisuus itsekin sitä valkuaisrehua tuottaa.

Ärsyttää, kun ei tiedä!!! Tarvii nyt vaan olla suuna päänä joka paikassa kyselemässä ja tietoa keräämässä. Onneksi on netti ja tietävät ihmiset neuvoja antamassa siellä.

Lampolaa on rakenneltu edelleen ja karsittu jonkin verran tulevaan laidunta, joka tulee sen yhteyteen. Pihatoksi kai sitä sitten kutsutaan. On sekin kuitenkin ihan kohtuullisen kokoinen. Tuo pihatto sijaitsee ns. pihan perällä, joka on ollut vain ihan pöheikköä ja pieni metsäntynkä siinä myös. Muutama aidantolppa on jo pystyssä siellä. Tarkoitus on laittaa lampaille paalit tarjolle sekä tuonne ulos, että sisälle lampolaan. Etukäteen olen kuullut, että jos vaan paali on tarjolla ulkona, niin sinne ne lampaat mieluummin menevät syömään. Karitsoita ei tulla päästämään pihattoon tautiriskien vuoksi. Eli se sakki, joka karitsoi on sitten kokonaan sisällä vaan. Itse olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että eläimen kuuluu olla myös luonnossa ja ulkona. Se on se luonnollinen paikka ja elinolosuhde, mutta en toki halua suotta riskeerata mitään taudinsaamisia sen vuoksi. Pääseväthän ne sitten puhtaalle laitumelle kesällä.

Osallistuin luomulammaspäiväänkin, vaikka ei luomuun nyt ainakaan toistaiseksi ollakaan menossa. Täytyy vaan oppia nyt ensin paljon enemmän, ennen kuin sitä harkitsee. Kyllähän me hyvin luomumaisesti toimitaan, mutta ei varmasti kaikkia niitä vaatimuksia täytetä - ihan tietämättömyyttämme. Sieltäkin tuli kuitenkin oikein hyvää oppia ja tietoa noin muutenkin.

maanäytteet purkeissa ja lähdössä tutkittavaksi

lauantai 4. lokakuuta 2014

Vähän puhetta ja paljon villoja

Ollapa käsityö-taitoinen! Ihaillen katselen taitavien ihmisten tekeleitä, kun jotkut tuntuu osaavan ihan mitä vaan langasta ja kankaasta... Itse olin peruskoulussakin aina puutöissä, kun rättikässässä neulat vaan pisteli sormiin ja virkkaaminen oli niin tuskaista ja langatkin aina solmussa. Olen kyllä joskus toki kutonut jopa 3 tai 4 villapaitaa. Silloin nuorena ja innokkaana.

Keritsijä nimittäin kävi eilen ja hyvin saatiin tämä homma hoidettua - loistoa! Nyt ihmettelen, jotta mitäs tolle villalle tekisi. En siis ole käsityöihmisiä, joten siitä lähdetään! Aion villat nyt kuitenkin pestä ja kävin tänään ostamassa huovutusneulojakin. Eli koitan vähän huovuttaa jotain... Katsotaan mitä siitä tulee, muuta kuin reikiä sormiin. Voihan tässä jopa innostua enemmänkin. Karstamyllyjä katselin, mutta on ne perhanan kalliita! Täytyy koittaa katsella, jos onni kävisi ja käytettynä löytyisi.

Vähän himottaisi kokeilla villan värjäystä luonnosta löytyvillä väreillä. Sen taidan toteuttaa kyllä, kunhan löydän tarpeeksi suuren padan tai kattilan.

Olen myös ihastunut lampaanvillan terveysvaikutuksiin. Lanoliini on oikein ihmeaine. Varvasvälivillaa kuulemma saa joiltain jalkahoitajilta ja apteekeistakin. Se mm. parantaa ihovaurioita. Itseeni teki suuren vaikutuksen se, kun kerintäkurssilla venäytin selkäni ja sen jälkeen koulupäivänä istuin lampaantaljan päällä, jonka opettaja ystävällisesti toi minulle. Päivän päätteeksi selkä tuntui melkein terveeltä! Se lämpö hoiti ihmeellisen hyvin.

Onneksi isäntä on kuitenkin rakennustaitoinen! Lampola on edennyt oikein hyvin. Ei se vielä ihan valmis ole, mutta ei tuossa tosiaan kauaa mene. Onneksi on ollut lämmin syksy. Lämmitettävät juoma-altaat on valmiina myös. Hommattiin myös trukkipiikit traktorin perään.. Jos ensi viikolla koittais lähteekö ne paalit tuolla systeemillä liikenteeseen.



Villat läks ja lambit pääsääntöisesti pötköttelivät rauhallisesti käsittelyn ajan. Muutama sätki lopussa.

Villaa likoamassa ja menossa likoamaan. Ensin kylmässä vedessä yön yli ja huomenna vaihdetaan lämpöiseen pesuveteen likoamaan.